Kirjoja

 

Hannes Leinonen: Turtola-Pello, pitäjä kirja

Eero Aska: Turtola, Tornionlaakson helmi

Eero Aska: Akseli Matti, aikansa patriarkka

Eero Aska:  Heikki Lauri : Väylänvarren taistelija.

Heikki Eero: Vaarat on rakhaat

 

Turtola

"Pellon taajaman eteläpuolella sijaitsee noin 400 asukkaan Turtolan kylä, joka kutsuu itseään myös

Tornionlaakson Helmeksi. Kylän lisänimi on tiettävästi niinkin vanhaa perua kuin Ruotsin alamaisajoilta. Kylä onkin viehättävä ja joen vastarannalla oleva Svansteinin kylä on samaa yhteismaisemaa." 

Turtola on vanha peräpohjalainen kylä joka ennen Venäjän yhteyttä kuului Ruotsin valtakuntaan. Kylästä on varhainen maininta Länsi-Pohjan maakirjassa v.1543.
Yhteys Tornionjoen toisella puolella olevaan Svansteinin kylään oli tiivis, voidaan puhua jopa kyseessä olleen yksi ja sama kylä. Turtola-Svanstein yhteys päättyi Haminan rauhaan v.1809 ja Suomesta tuli osa Venäjän suurruhtinaskuntaa.

Vuonna 1865 annettiin asetus maaseudun kunnallishallinnosta. Sen päätöksellä muodostettiin Turtolan kunta ja 14.10.1867 kirkonkokouksessa kunnallishallinto saatettiin voimaan.
 
1920-1930 luvuilla olivat kovan kehityksen aikaa. Kylät kasvoivat, erityisesti Pellon kylä Turtolan kunnan alueella. Kolmekymentä luvun lama ei tuntunut niin ankarasti Turtolan kylässä joka oli perinteinen maanviljelys paikkakunta. Elinkeino tuli pääasiassa maasta sekä metsästä.
 
Sotavuodet olivat Turtolan kylälle erityisen raskaat. Lukuisten kaatuneiden lisäksi kylä koki täydellisen hävityksen kun saksalaisten kanssa jouduttiin välirikkoon ja suomalaisten piti ruveta ajamaan entiset liittolaiset pois maasta. Torniosta pohjoiseen perääntyvät saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa ja 16.10.1944 oli Turtolan vuoro. Ruotsin puolelta Svansteinin rannoilta evakkona turvaan päässeet kyläläiset saivat katkerana seurata kotiensa tuhoa

Jälleenrakennusvuosien jälkeinen aika oli kovaa kasvua ja tulevaisuuden rakennusta.
 Kunta keskus siirtyi väkirikkaanpaan Pellon kirkonkylään v.1949.

Vuosilukuja

 

  • Ensimmäiset asutukset 5000 vuotta sitten
  • ainakin 1300-luvulta lähtien virallisesti asutusta
  • 1430 käyty käräjiä Pellon ja Turtolan välisstä rajasta
  • 1519 Olaus Magnus, katolinen arkkipiispa vierailee
  • 1543 veroluettelon mukaan Turtolassa 10 taloa
  • 1677 maininta Antti Keksin tulvalaulussa "tuskin jätti Turtolata"
  • 1728 vuodelta kartta
  • 1736-37 Ranskalaisen tiedeakatemian jäseniä mittailemassa
  • 1753 Köngäsen rautatehdas Svansteiniin
  • 1803 Rautatehdas lopetti toimintansa
  • 17.9.1809 Haminan rauha, väylästä tuli rajajoki.
  • 1820 Kirkko Turtolaan
  • 1857 Ensimmäinen pankki
  • 1865 Turtolan kunta
  • 14.10.1867 kunnanhallitus
  • 1874 Paamajärven kuivatus niityksi
  • Maantie 1870-luvun lopulla
  • 1880-luvulla ensimmäinen puhelin (ainakin Svansteinissa)
  • 1893 meijeri, josta myytiin voita Tornioon ja Ouluun
  • 1896 Posti
  • 1903 Turtolan Säästöpankki
  • 1905 Turtolan yhteismetsän perustaminen
  • 1905 Kansakoulu aloitti toimintansa
  • 1915 Paamajoen Mylly ja Saha perustettiin
  • 1918 Koulu paloi, 1923 valmistui uusi
  • 1918 Suojeluskunta perustettiin
  • 1919 Sähkövalot
  • 1920 Turtolan Martat
  • 1936 Radio
  • 1939 Talvisota
  • 1941 Jatkosota
  • 1943 Turtolaa pommitettiin
  • 1944 Lapin sota ja asukkaat evakossa
  • 16.10.1944 Turtola paloi, vain muutama talo jäi palamatta
  • 1945 tuhkasta nousu, jälleenrakennus alkaa
  • 1949 kuntakeskus Pelloon
  • 1953 Turtolan uusi kirkko
  • 1950-luvulla katottiin Ruotsin teeveetä
  • 1963 Suomen yleisradion tv-lähetykset
  • 1964 Rautatie
  • 1971 "Pellopuu" alkoi toimintansa
  • 1995 jäätie EU-Ruotsiin