"Pellon taajaman eteläpuolella sijaitsee noin 400 asukkaan Turtolan kylä, joka kutsuu itseään myös
Tornionlaakson Helmeksi. Kylän lisänimi on tiettävästi niinkin vanhaa perua kuin Ruotsin alamaisajoilta. Kylä onkin viehättävä ja joen vastarannalla oleva Svansteinin kylä on samaa yhteismaisemaa."
Turtola on vanha peräpohjalainen kylä joka ennen Venäjän yhteyttä kuului Ruotsin valtakuntaan. Kylästä on varhainen maininta Länsi-Pohjan maakirjassa v.1543.
Yhteys Tornionjoen toisella puolella olevaan Svansteinin kylään oli tiivis, voidaan puhua jopa kyseessä olleen yksi ja sama kylä. Turtola-Svanstein yhteys päättyi Haminan rauhaan v.1809 ja Suomesta tuli osa Venäjän suurruhtinaskuntaa.
Vuonna 1865 annettiin asetus maaseudun kunnallishallinnosta. Sen päätöksellä muodostettiin Turtolan kunta ja 14.10.1867 kirkonkokouksessa kunnallishallinto saatettiin voimaan.
1920-1930 luvuilla olivat kovan kehityksen aikaa. Kylät kasvoivat, erityisesti Pellon kylä Turtolan kunnan alueella. Kolmekymentä luvun lama ei tuntunut niin ankarasti Turtolan kylässä joka oli perinteinen maanviljelys paikkakunta. Elinkeino tuli pääasiassa maasta sekä metsästä.
Sotavuodet olivat Turtolan kylälle erityisen raskaat. Lukuisten kaatuneiden lisäksi kylä koki täydellisen hävityksen kun saksalaisten kanssa jouduttiin välirikkoon ja suomalaisten piti ruveta ajamaan entiset liittolaiset pois maasta. Torniosta pohjoiseen perääntyvät saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa ja 16.10.1944 oli Turtolan vuoro. Ruotsin puolelta Svansteinin rannoilta evakkona turvaan päässeet kyläläiset saivat katkerana seurata kotiensa tuhoa
Jälleenrakennusvuosien jälkeinen aika oli kovaa kasvua ja tulevaisuuden rakennusta.
Kunta keskus siirtyi väkirikkaanpaan Pellon kirkonkylään v.1949.